Astma juoksulenkillä
Minulle astma liittyy läheisesti allergiaan, siitepölyyn ja liikuntaan.
Olen lähes 50-vuotias ja minulla on vaikea astma. Ilman hoitoa juokseminen olisi erittäin vaikeaa. Nykyään saan biologista hoitoa ja useita astmalääkkeitä, ja keuhkoasiantuntijat seuraavat minua tarkasti. Olen myös moniallergikko, joten siitepöly ja muut allergeenit vaikuttavat ympäri vuoden.
Liikunta ja urheilu ovat aina olleet tärkeä osa elämääni. Siksi on ollut tärkeää, että juoksu ja harjoittelu ovat edelleen luonnollinen osa arkea, vaikka astma tekee siitä ajoittain haastavampaa.
Joinakin päivinä astma tuntuu vähemmän. Toisina päivinä tunnen sen jo harjoituksen alussa, kun hengitysrytmi pitää löytää. Erityisesti päivinä, jolloin siitepölyä on paljon ilmassa, kylmä puree rintaan tavallista enemmän tai mäissä, joissa hengitys onkin se, mikä rajoittaa eniten.
Juoksen lähes aina astmasuihke mukanani. En siksi, että tarvitsisin sitä joka kerta, vaan koska se tuo turvaa tietää, että se on mukana.
Vuosien varrella olen oppinut, että juoksu ja astma eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Itse asiassa juoksin 48-vuotiaana nopeimman koskaan. Ei siksi, että astma olisi kadonnut, vaan koska olen hyvin hoidettu ja olen löytänyt tavan harjoitella, joka toimii.
Se ei poista haasteita, mutta se on mahdollistanut kehittymiseni juoksijana. Juoksu ei ole tapa sivuuttaa astmaani. Päinvastoin, se on tärkeä osa kehon toimimista mahdollisimman hyvin arjessa.
Rytmin löytäminen astman kanssa
Monille astmaatikoille kyse ei ole henkilökohtaisten ennätysten tai tiettyjen kilometriaikojen tavoittelusta. Kyse on enemmän siitä, että löytää tavan liikkua, joka sopii arkeen.
Se ei tarkoita, että tavoitteet tai päämäärät katoaisivat. Tietyt juoksut, matkat tai ajat voivat hyvin olla tavoitteena. Mutta jatkuvuus, hyvät rutiinit ja tunne siitä, että keho pysyy liikkeessä, voivat myös olla ensisijaisia.
Säännöllistä liikuntaa suositellaan yleensä astmaatikoille, koska se voi parantaa kuntoa ja auttaa kehoa käsittelemään fyysistä rasitusta arjessa. Sen ei aina tarvitse olla juoksua. Joissakin jaksoissa kävely, pyöräily tai toimii paremmin. Tärkeintä ei usein ole harjoittelumuoto, vaan löytää jotain, mikä toimii arjessa.
Henkilökohtaisesti koen, että juoksu voi tarjota jotain erityistä. Ei vain harjoitteluna, vaan myös rytminä, henkisenä tilana ja tunteena siitä, että liikkuu eteenpäin, myös päivinä, jolloin keho vaatii enemmän huomiota.
Juoksu voi alkaa kävelyistä tai lyhyistä kävelyn ja juoksun välillä. Rauhalliset lenkit tasaisella intensiteetillä toimivat hyvin, koska keho saa aikaa sopeutua rasitukseen ja hengitys saa paremman mahdollisuuden rauhoittua.
Hyvä lämmittely tekee suuren eron. Juoksulenkin alku on usein vaikein osa, ennen kuin hengitys löytää rauhan. Kun keho tottuu lisääntyneeseen ilmanvaihtoon, loppuosa lenkistä voi tuntua helpommalta.
Kontrolloidut intervallit toimivat hyvin, kunhan intensiteettiä hallitaan ja keskitytään hengityksen rauhoittamiseen kuormitusten välillä.
Tahti ei ole usein tärkeintä. Tärkeintä on, että hengitys ei karkaa käsistä. Tuntea, milloin on aika säätää ja hyväksyä, että jotkut päivät näyttävät erilaisilta kuin toiset.
Miksi hengitys voi olla rajoittava tekijä
Kun juokset, kehon hapentarve kasvaa nopeasti. Hengitys syvenee ja nopeutuu, ja monet siirtyvät automaattisesti hengittämään enemmän suun kautta. Tämä tarkoittaa, että ilma ei lämpene ja kostu samalla tavalla kuin hengitettäessä rauhallisesti nenän kautta.
Astmaatikoilla tämä voi ärsyttää hengitysteitä. Ne reagoivat herkemmin ärsykkeisiin, kuten kylmään ilmaan, kuivaan ilmaan, siitepölyyn tai fyysiseen rasitukseen. Hengitystiet supistuvat ja ärtyvät tai tulehtuvat, mikä vaikeuttaa ilman vapaata kulkua.
Hengitys on rajoittava tekijä, ennen kuin muu keho on oikeasti rasittunut.
Jotkut kokevat yskää, vinkuvaa hengitystä tai puristusta rinnassa. Toiset tuntevat eniten raskautta hengityksessä tai tunteen, ettei saa tarpeeksi ilmaa. Oireet ilmenevät usein juoksulenkin alussa tai korkealla intensiteetillä.
Astma tuntuu myös sosiaalisesti juostessa. Jopa matalalla intensiteetillä voi olla vaikeaa käydä keskustelua, koska hengitys vaatii nopeasti enemmän huomiota.
Lisääntynyt limaneritys voi olla osa kuvaa. Kun hengitystiet ärtyvät, keho reagoi joillakin tuottamalla enemmän limaa, mikä voi aiheuttaa yskän tarvetta, kurkun puhdistamista tai tunnetta, että jotain on hengitysteissä harjoituksen aikana.
Tässä kohtaa turhautuminen syntyy. Ei siksi, että jalat olisivat valmiit, vaan koska hengitys asettaa rajan ensin.
On tärkeää ymmärtää, että tämä ei automaattisesti tarkoita, että juoksu olisi väärin sinulle. Oikealla hoidolla ja harjoittelun mukauttamisella monet kokevat huomattavasti paremman oireiden hallinnan.
Astman kanssa juoksemisen henkinen puoli
Mutta vaikka hoito olisi hyvä, astman kanssa juoksemisen henkinen puoli ei katoa itsestään.
Vertailu muihin juoksijoihin on helppoa, kun hengitys tuntuu ensimmäiseltä rajoitukselta. Minulla on säännöllisesti juoksulenkkejä, joissa tunnen, että muut ympärilläni liikkuvat vaivattomammin eteenpäin, kun itse työskentelen kovemmin rytmin ylläpitämiseksi. Ei siksi, että jaloistani puuttuisi energiaa, vaan koska hengitystieni reagoivat eri tavalla rasitukseen.
Välillä olen hyvin tietoinen omasta hengityksestäni ja siitä, kuinka selkeä se tuntuu ympärilläni. Se voi olla turhauttavaa, ja se voi vaatia henkistä energiaa, ettei se vie huomiota itse juoksulenkiltä.
Henkinen puoli ei siis koske vain itse juoksulenkkiä, vaan myös suhdetta kehoon. Kyse on siitä, että hyväksyy, että jotkut päivät tuntuvat helpommilta kuin toiset, ja että edistyminen ei aina näytä lineaariselta.
Astma motivoi minua myös juoksemaan. Juoksu ei poista astmaa, mutta huomaan, että keho toimii yleensä paremmin, kun pidän itseni liikkeessä.
Ajanjaksot, jolloin astma tuntuu enemmän
Kaikki ajanjaksot eivät ole samanlaisia.
Kylmä on klassinen laukaisija monille astmaatikoille. Kylmä ja kuiva ilma voi ärsyttää hengitysteitä nopeasti, erityisesti kun intensiteetti nousee ja hengitys voimistuu. Siksi monet kokevat myös, että talvijuoksu voi tuntua haastavammalta, vaikka vauhti olisi muuten rauhallinen.
Niille, joilla on allerginen astma, kevät- ja kesäkuukaudet voivat olla erityinen haaste. Korkeat siitepölymäärät tarkoittavat, että hengitystiet ovat jo valmiiksi ärtyneet ennen harjoittelun alkamista. Keho reagoi nopeammin ja palautuminen voi tuntua pidemmältä.
Siksi harjoittelu vaatii joissakin jaksoissa enemmän joustavuutta. Välillä on järkevää hidastaa tahtia tai valita sisätiloissa harjoittelu kylmän tai korkean siitepölymäärän sijaan.
Kylmässä säässä kerrospukeutuminen, tuulenpitävä vaatetus ja suun ja nenän edessä voivat myös auttaa tekemään hengitysilman vähemmän rasittavaksi hengitysteille. Pienet säädöt voivat tehdä huomattavan eron.
Huomaan myös nopeasti eron, jos olen ollut sairas tai pitänyt taukoa harjoittelusta. Voi tuntua yllättävän raskaalta rakentaa se uudelleen, sekä fyysisesti että henkisesti.
Niissä jaksoissa motivaatio ei aina liity suuriin asioihin. Voin silti motivoitua jostain niin yksinkertaisesta kuin uudet tai tunne siitä, että olen löytänyt , joka tekee juoksulenkistä hieman helpomman. Se ei muuta astmaa, mutta tekee ovesta ulos lähtemisen helpommaksi - sillä usein pienet asiat pitävät motivaation yllä.
Tärkeintä on kuitenkin, että astma on hyvin hoidettu. Jos hengitystiet ovat jo ärtyneet tai huonosti hallinnassa, juoksun rasitus on huomattavasti vaikeampi käsitellä.
Juoksua ei siis pitäisi nähdä hoidon korvikkeena, vaan se toimii parhaiten yhdessä lääkärin tai keuhkoasiantuntijan antaman hoidon ja ohjauksen kanssa.
Juoksu ja astma eivät sulje toisiaan pois
Astma voi olla todellinen haaste. Joillekin se on lievä ärsytys. Toisille se on paljon suurempi ja vaatii laajaa hoitoa, suunnittelua ja jatkuvaa huomiota.
Mutta vaikka astma olisi merkittävä, juoksua ei tarvitse sulkea pois.
Jotkut viikot ovat helpompia kuin toiset. Monille juoksu voi silti olla tärkeä osa arkea, vaikka keho vaatisi enemmän huomiota. Ja joskus juoksulenkki on helpompi kuin odotettiin.
Minulle juoksu ei ole menettänyt merkitystään astman vuoksi. Se on tullut tärkeämmäksi. Ja juoksun ilo on pysynyt mukana.
Artikkelin sisältö perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin yhdistettynä yleiseen tietoon astmasta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Astma koetaan eri tavoin henkilöstä toiseen, ja jos olet epävarma hoidosta tai harjoittelusta, sinun tulisi aina keskustella siitä oman lääkärisi tai asiantuntijan kanssa.
